Pesäkamera tuo luonnon lähellesi

Tietotyötä viedään yhä uusille tasoille ja yhä useampi palaveri tai kokous pidetään sähköisesti ja etänä. Parilla klikkauksella saan kollegan Imatralta tai Oulusta äänen ja kuvan kanssa oman työpöytäni näytölle. Uusin videoneuvottelijatoverini on Ilomantsissa maisemakonttoriaan pitävä tuimailmeinen ja varsin vähäpuheinen hahmo, joka pitkissä kynsissään pitelee hauenpuolikasta ja välillä kimeällä äänellään tiedottaa muille ilomantsilaisille kollegoilleen palanneensa talvireissulta Afrikan mantereelta. Neuvottelumme ei tosin ole kovin vuorovaikutteista, koska keltaisilla silmillä julmasti minua ruudulta tapittava henkilö ei taida tietää, että häntä seurataan. Se voisi olla kiusallista, sillä jo kymmenet ihmiset seuraavat häntä – ja hänen puolisoaan – koska ovat kiinnostuneita heidän perhe-elämästään.

Kalasääski eli sääksi (Pandeon haliaetus) pesii koko Suomen alueella vajaan puolentoistatuhannen parin voimin. Elinympäristönsä suhteen se ei ole kovin ronkeli. Tärkeintä on, että saalistukseen sopivia kalavesiä on lähettyvillä ja pesäpaikka on rauhallinen ja korkealla. Pesän rakentaminen saattaa sääkselle tuottaa kuitenkin päänvaivaa, koska se hyväksyy pesäpuuksi vain korkeimmat männyt, kenties kolmiomittaustornin tai vastaavan rakennelman, ja rakentelee sen kelottuneista, paksuista oksista. Risulinnasta voi vuosikymmenten käytön ja remontoinnin aikana tulla useita metrejä korkea ja leveä, painava monumentti. Pesäpuun vakaus on tärkeää ja se, että pesä on muuta latvuskerrosta ylempänä. Luontaisten pesäpuiden eli korkeiden aihkipetäjien häviäminen on ollut sääksen elinvoimaisuutta uhkaava tekijä.

Asianmukaisesti merkityt rauhoitettujen lintulajien pesäpuu sekä käytössä olevat suurten petolintujen pesäpuut ovat luonnonsuojelulaissa rauhoitettuja. FSC-sertifikaatti rajoittaa metsänhakkuita asuttujen sääksen pesien lähiympäristössä pesimäaikana. Vaikka sääksi on elinvoimainen, monet päivä- ja yöpetolinnuistamme on viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa todettu olevan eriasteisesti uhanalaisia. Tietoisuus pesäpuiden sijainnista on ensiarvoisen tärkeää pesintöjen varmistamisen kannalta. Ympäristöministeriöllä ja Metsäkeskuksella on ollut pesäpuukartoitushankkeita, joista on tuotettu paikkatietoa metsään.fi -palveluun. Jokainen uusi pesäpuuhavainto on arvokas. Muutokset ja rajaukset hakkuualueisiin ovat usein metsänomistajan kannalta varsin harmittomia, mutta petolinnun pesinnän onnistumiselle tärkeitä.

Ilomantsin pesäkameran sääksille toivon pesimäonnea ja -rauhaa. Kamerapesinnän yhtenä tavoitteena on lisätä petolintuihin liittyvää tietoisuutta ja kenties innostaa luonnossa liikkujia pitämään silmällä latvuskerroksia. Olisiko jossain vielä maastoon merkitsemätön pesä, jossa tuikeat koukkunokat valmistautuvat perheonneen?

Tornatorin tilalla sijaitseva pesäkamera on Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen ja Ilomantsin matkailuyhdistyksen yhteinen hanke. Tekniikasta huolehtii Pogostan tietoverkkopalvelut ja hankkeen kustannuksista Vapo Oy. Pesäpuuhia voi seurata YouTubesta kanavalla Sääksi Live Ilomantsi.

 

Pesäkamera Ilomantsissa